Mainos

Ruotsin ulkoministeri : Nato-haikailu kertoo Venäjä-pelosta

Itämeren alueen jännitteitä ei haluta lisätä Nato-jäsenyydellä, sanoo Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström. Liittoutumattomuus oli esillä Ruotsin Sälenissä nyt 70. kertaa järjestetyssä Puolustus- ja turvallisuusseminaarissa.

Ensimmäinen konferenssipäivä sai vauhdikkaan alun, kun Suomen ja Ruotsin pääministerit julkaisivat sopivasti seminaarin alla yhteisen kirjelmän, jossa korostettiin yhteistyötä ja liittoutumattomuutta.

Tutkija Charly-Salonius Pasrenakin mukaan tarkoituksena oli ensinnäkin näyttää se, että maiden välinen tilannekartoitus on sama. Toisaalta kirjelmällä haluttiin myös osoittaa, että esimerkiksi Ruotsi ei livahda Natoon Suomlta salaa.

Haluttiin korostaa yhteistyötä ja sitä, että turvallisuuspolitiikkaan ei ole tulossa mitään yllätyksiä ja että puolueettomuus on molemmille tällä hetkellä tärkeää, arvioi Salonius-Pasternak

Ruotsin ulkoministeri otti myös osaa Nato-keskusteluun. Hänestä jäsenyys voi myös näyttää pelkuruudelta.

– Se vaikuttaa Venäjä-pelolta. Että meidän pitäisi muuttaa meidän turvallisuuspoliittista linjaamme menemällä Natoon, kommentoi Wallström.

Wallströmin mielestä nykyinen ajankohta olisi jäsenyydelle poikkeuksellisen huono mm. Itämeren alueen jännitteiden vuoksi.

– Miten Ruotsin liittyminen (Natoon) auttaisi jännitteiden laukeamiseen, tuskin. Eihän ole mitään viittausta siihen, että Ruotsin linjanmuutos auttaisi lieventämään jännitteitä ja sekään ei lieventäisi, että menisimme sinne ilman Suomea. Menisimme omia teitämme ja muuttaisimme turvallisuuspoliittista linjaamme kun ympäröivä maailma on levoton ja turvallisuuspoliittinen tilanne on vaikea. 

Yhteistyö tiivistyy myös lakimuutoksin

Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet yhteistyötään eritoten vajaa vuosi sitten julkaistun raportin jälkeen. Yhteiset sotaharjoitukset ovat lisääntyneet, samoin tietojen vaihto. 

Lainmuutoksia on suunniteltu , eteivät ne jatkossa esimerkiksi estä Suomen osallistumista sukellusvenejahtiin ja maat voisivat auttaa toisiaan muutenkin kriisiaikoina.

Maailman epätavallnen myllerrys on nostanut Ruotsissa Naton lisäksi esiin varusmiespalveluksen.

Ruotsi on määrätietoisesti ajanut sen alas sillä seurauksella, että maan puolustuksen uskottavuus on kärsinyt.

Parin viime vuoden aikana sekä kansa että poliitikot ovat hiljalleen kääntyneet jälleen varusmiespalveluksen kannalle.

– Sanoisin että ihmiset ovat heränneet siihen, että Ruotsilla ei ole sellaista puolustuskykyä. joka ehkä luultiin olevan. Täällä on ollut puhetta Tanskan ja Norjan tyyppisestä ratkaisusta, sanoo Salonius-Pasternak.

Apu tarpeen siviilitehtävissä

Se tarkoittaisi jonkinlaista peruskoulutusta, josta siirrytään erilaisiin tehtäviin siviili- tai sotilaspuolella. Naiset olisivat tasa-arvoisesti mukana, joten kyseessä olisi aiempaa laajempi puolustusratkaisu.

Ulkoministeri Wallström näkisi siviilipuolen koulutuksen saaneet mukana monenlaisissa tehtävissä.

– Metsäpalojen eli erilaisten katastrofien torjunnassa, vaikkapa kadonneen henkilön etsinnöissä, maahanmuuttoviraston apuna tai vastaanottamassa maahantulijoita, summaa ulkoministeri.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.