Mainos

Ruotsissa terveyskeskusten määrä kasvanut kymmenillä – hoitoon pääsee lähes ilman jonotusta

Ruotsin terveyspalvelu-uudistus ja valinnanvapauden lisääminen ovat kasvattaneet selvästi palvelujen tarjontaa perusterveydenhuollossa.  

Etenkin tiheämmin asutuilla Tukholman, Göteborgin ja Malmön seuduilla terveyskeskusten määrä on kasvanut kymmenillä. Muualla muutos on ollut hillitympää.  

- Ruotsissa terveyspalvelujen saatavuus on parantanut huomattavasti. Asiakkaat ja kansalaiset ovat olleet varsin tyytyväisiä järjestelmään, sanoo johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Suomesta.  

Vuonna 2010 toteutetun uudistuksen jälkeen ruotsalaispotilaat ovat voineet vapaasti valita terveysasemansa yksityisten tai julkisten palveluntuottajien joukosta. Käyntimaksu on molemmissa sama.

Ruotsissa terveyskeskukseen saa lääkäriajan usein huomattavasti nopeammin kuin Suomessa. Viikossa lääkäriin pääsee noin 90 prosenttia potilaista. Suomessa vastaava osuus on vain noin 50 prosenttia, kertovat THL:n tiedot.  

- Periaatteessa Ruotsissa pääsee lääkäriin kutakuinkin jonottamatta, summaa professori Mats Brommels Karoliinisesta instituutista.  

Ruotsin terveyskeskuksista julkisia on 60 prosenttia ja yksityisiä 40 prosenttia. Tukholmassa yksityisten osuus on selvästi suurempi, yli 60 prosenttia. 

"Hyödyttänyt kaikkia ryhmiä"  

Kriitikoiden mielestä valinnanvapauden lisääminen on kasvattanut väestöryhmien välistä epätasa-arvoa.  

Väitettä on perusteltu muun muassa sillä, että terveemmät ihmiset näyttävät hakeutuvan lääkäriin entistä aktiivisemmin ja lievempien vaivojen ilmaantuessa. Asiaan kiinnitti huomiota muun muassa Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto viime vuonna.  

Jonsson ja Brommels sanovat tutkimustietojen kuitenkin osoittavan, että terveyspalvelu-uudistuksesta ovat hyötyneet laajasti eri väestöryhmät Ruotsissa. 

- Kaikki ryhmät ovat saaneet paremman saatavuuden perusterveydenhuollossa, THL:n Jonsson sanoo.  

Karoliinisen instituutin Brommelsin mukaan ainakaan Tukholman alueella tehdyt selvitykset eivät tue väitettä, että sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat olisivat kärsineet uudistuksesta.  

- Hyvin koulutetut ja hyvin toimeentulevat keskimäärin käyttävät enemmän terveyspalveluja kuin huonommassa asemassa olevat, mutta valinnanvapausuudistus ei ole lisännyt tätä eroa ainakaan meidän tutkimuksissamme, sanoo Brommels, jonka johtama yksikkö tutkii sosiaali- ja terveyspalvelujen organisointia ja johtamista.  

Sen sijaan selvää on, että suurten kaupunkiseutujen ja syrjäseutujen välillä on edelleen epätasapainoa palvelujen saatavuudessa.  

- Valinnanvapaus ei ole onnistunut kokonaan poistamaan sitä ongelmaa, että harvaan asutuilla ja syrjäisillä seudulla ei ole yhtä paljon tuotantoa ja palveluita yhtä lähellä saatavilla kuin tiheään asutuilla kaupunkialueilla, THL:n Jonsson huomauttaa.  

Ei suuria kustannusnousuja  

Ruotsissa perusterveydenhuollon kustannukset olivat nousussa jo ennen terveyspalvelu-uudistuksen toteutusta.  

Uudistus ei ole ainakaan hillinnyt nousutrendiä, selviää Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston raportista. Toisaalta myöskään suuria nousuja ei ole nähty.  

- Palvelujen saatavuus on parantunut, ja sen myötä myös käyntien määrät ovat lisääntyneet, ja sitä kautta kustannukset ovat kasvaneet. Välillä unohdetaan, että tavoitteena ei ollut säästää kustannuksissa vaan parantaa palvelujen saatavuutta, Brommels sanoo.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.