Mainos

Saksojen yhdistyminen on taloudellinen menestystarina

Saksat yhdistäneen liittokansleri Helmut Kohlin lupaamia ”kukkivia kunnaita” saatiin entisessä DDR:ssä odottaa kauan. 25 vuotta Berliinin muurin murtumisen jälkeen osa talousasiantuntijoista pitää yhdistymistä kuitenkin jo kiistattomana menestystarinana.

Erityisesti Länsi-Saksan sosiaalidemokraatit varoittivat muurin murtumisen jälkeen, että Kohlin runnoma yhdistyminen olisi taloudellinen katastrofi. Suurta arvostusta saksalaisten keskuudessa aina nauttinut Kohlin edeltäjä, demarikansleri Helmut Schmidt ehti jopa varoittaa että yhdistyneestä Saksasta tulee uusi taloudellisesti kahtiajakautunut Italia ”ilman mafiaa”.

1990-luvun romahdus oli kiistatta raju, kun idän markat vaihdettiin lännen vastaaviin suhteessa yksi yhteen. Se tarkoitti käytännössä, että idän hinnat räjähtivät pilviin ja yritykset ajautuivat saman tien konkurssiin.

Tämä teollinen romahdus tarkoitti miljoonan työpaikan menetystä. Vuoteen 1997 asti entisen DDR:n työttömyys nousi 20 prosenttiin ja 1,3 miljoonaa ammattitaitoista ihmistä siirtyi työn perässä länteen.

Kaikesta huolimatta Berliinin muurin murtumisen jälkeisen neljännesvuosisadan aikana Itä-Saksan asukaskohtainen kansantuote on kaksikertaistunut. Vaikka ero länteen on edelleen noin 30 prosenttia yhdistynyttä Saksaa ei missään tapauksessa voi verrata Italiaan, missä etelän ja pohjoisen välinen elintasoero on huikea.

Yhdysvaltalaisen Berliinissä opettavan ekonomistin Michaela Burdan mielestä idän menestysaskeleita ei enää voida ylenkatsoa. Yhdistyminen on menestystarina, vaikka sen yhteenlasketut kustannukset nousevat kahteen biljoonaan eli 2000 miljardiin euroon.

Burda on muistuttanut julkisuudessa, että erityisesti työmarkkinoilla on tapahtunut pysyvä käänne parempaan. Idän työttömyysprosentti on 9,5 eli huikeasti parempi kuin esimerkiksi euroalueen kriisimaissa Kreikassa ja Italiassa. Tosin entisessä Länsi-Saksassa työttömiä on vain 5,8 prosenttia.

Idän palkat ovat edelleen noin 17 prosenttia matalammat kuin lännen. Niitä perustellaan heikommalla tuottavuudella. Rakenteellisesti Saksan itäosia rassaa se, että suuret pörssiyhtiöt eivät muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ole siirtäneet tuotantoaan saati pääkonttoreitaan itään, ei edes pääkaupunkiin Berliiniin.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.