Mainos

Suomalaisten Etelämannertutkimuksella uutta tietoa säästä ja ilmastosta

Suomalaistutkijoiden Etelämantereella tekemä tutkimus on tuonut uutta tietoa muun muassa ilmastonmuutoksesta, jääkausista ja maapallon kehitysvaiheista.

- Jos Etelämannerta ei tutkittaisi, emme tietäisi mitään otsoniohentumasta emmekä ultraviolettisäteilyn lisääntymisestä maapallon pinnalla ja meillä olisi varsin käsitys myös ilmastonmuutoksesta, kertoo Ilmatieteen laitoksen dosentti Timo Vihma.

Suomalaiset ovat osallistuneet Etelämantereen tutkimukseen jo 25 vuotta.

Oma Aboa-tutkimusasema Kuningatar Maudin maalla on ollut käytössä yli 20 vuotta. Tutkijoille manner on varsinainen aarreaitta.

- Se on kaikkein kylmin, korkein ja eristynein manner ja siellä on kaikkein kovimmat tuulet maapallolla. Etelämantereella on monia ilmiöitä, joita voidaan suoraan tutkia paikan päällä. Eräs hyvä esimerkki on jääkausi.

Etelämantereella kerätyn aineiston avulla on parannettu sääennusteita, kehitetty ilmastomalleja ja selvitetty, mitkä asiat vaikuttavat ilmastonmuutokseen.

- Meidän on ymmärrettävä paremmin meren, ilmakehän ja jäätikön välistä ilmanvaihtoa, auringonsäteilyä, pitkäaaltoista lämpösäteilyä, pilvien vaikutusta ilmastoon ja aerosolien vaikutusta ilmastoon, Vihma toteaa.

Suomalaistutkijat ovat saaneet Etelämantereelta myös uutta tietoa maapallon kehitysvaiheista. Etelämantereen maaperässä näkyvät esimerkiksi sen vulkaanisen superpurkauksen jäljet, joka hävitti dinosaurukset maapallolta.

Suomalainen retkikunta käy Etelämantereella kerran vuodessa.

- Nykyään se ei ole mikään suuri seikkailu vaan se on jo rutiinimatka.

Viisi suomalaistutkijaa matkustaa Etelämantereelle tämän kuun lopulla.

Katso Päivi Mäki-Petäjän juttu

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.