Mainos

Syyrian kohtalo sinetöitiin 100 vuotta sitten – alue jaettiin salaisella sopimuksella

Ensimmäinen maailmansota riehui Euroopassa. Lähi-idässä luhistuva Turkin Osmanien imperiumi oli Saksan puolella. Siirtomaavallat Britannia ja Ranska jakoivat eteläpuoliset alueet lähes viivoittimella.

Kaikki oli sodassa vielä auki. Ranska ja Britannia päättivät – tsaarin Venäjän suostumuksella – jakaa nykyisen etelä-Turkin, Libanonin, Irakin ja Syyrian alueet vaikutuspiireihinsä jos Saksa onnistutaan voittamaan. Neuvottelut alkoivat salassa marraskuussa, päättyivät maaliskuussa 1916, ja sopimus allekirjoitettiin toukokuun 16. 1916. Neuvottelijat olivat britti Mark Sykes ja Francois Georges-Picot.

Britit ottivat silloisen Palestiinan ja Persianlahden välisen alueen ja Ranska Kaakkois-Turkin, Pohjois-Irakin, Syyrian ja Libanonin. Tuolloin vielä tsaarin Venäjälle tuli Istanbul ja Armenian alue.

Näitä maita ei tuolloin ollut vielä olemassa sellaisina kuin ne on opittu tuntemaan. Alueita olivat hallinneet erilaiset heimot ja paikallishallitsijat jotka olivat vuoroin taistelleet vuosisatoja ja eläneet myös rauhanaikoja. Osmanit olivat ottaneet ikivanhan Suur-Syyrian hallintaansa, mutta antaneet laajat paikallishallinto-oikeudet.

Britannia ja Ranska eivät näitä ajatelleet, ja sopimuksessa maat saivat piirtää rajoja haluamallaan tavalla.

Juutalaisille oli jo vihjattu Palestiinasta tulevana kotimaana, mutta Sykes-Picot'n sopimuksessa Palestiina luvattiin arabeille niin sanotusti kansainvälisesti hallinnoiduksi alueeksi.

Britit joutuivat tästä vaikeuksiin. Salainen sopimus tuli julki, kun Venäjällä tapahtui bolshevikkivallankumous ja Moskovan uudet vallanpitäjät avasivat kansiot. Juutalaiset - tuolloin sionistiliike - hämmästyivät sopimuksen Palestiina-kohdasta. Juutalaisvaltiokysymyksestä piti järjestää useita kansainvälisiä kokouksia.

Kun sota päättyi Saksan tappioon ja Osmanien imperiumi luhistui, aluejako pantiin Syyrian ja Irakin osalta täytäntöön.

Ranska antoi Syyrian itsenäistyä toisen maailmansodan jälkeen. Itsenäisyyden alkua leimasivat sotilasvallankaappaukset, ja sellainen johti myös Hafez-al-Assadin nousuun maan johtoon 1970. Hänen kuoltuaan vuonna 2000 poika Bashir nousi valtaan. Tämän vuosikymmenen sisällissota on kuitenkin johtanut siihen, että Bashirin Syyrian keskusjohdolla on enää hallussaan arviolta kolmasosa maasta.

Irakissa britit istuttivat valtaan kuningas Faisal I:n 1920. Kuningaskuntaa kesti vuoteen 1958, ja levottomien aikojen jälkeen 1979 sotilasjohtaja Saddam Hussein otti ohjat. Yhdysvallat syöksi Husseinin vallasta 2003 ja hajotti valtiorakenteet. Välivaiheiden jälkeen ISIS täytti valtatyhjiötä.

ISIS  on tavallaan onnistunut yhdessä tavoitteessaan: Sykes-Picotin sopimuksen perinteen murskaamisessa. Sekä Syyriaa että Irakia ei enää voi tunnistaa rajojensa kautta.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.