Mainos

Tanska pyrkii eroon ghetoista

Päiväkotipakko huonosti tanskaa osaaville lapsille ja ongelmaperheet ulos siirtolaislähiöistä. Tanskan porvarihallitus esitteli alkuviikosta uuden kovalinjaisen ghettostrategiansa, jonka tavoitteena on siistiä levottomia lähiöitä ympäri maata.

Raflaavasti nimetty Ghetot takaisin yhteiskuntaan -raportti puuttuu etenkin Euroopan ulkopuolelta tulevaan siirtolaisuuteen ja siirtolaisten asuttamiin ongelmalähiöihin. Tanskassa ghetoiksi luokitellaan kaupunginosat, joiden asukkaista suurin osa on maahanmuuttajia ja joissa rikollisuus sekä sosiaaliset ongelmat ovat yleisiä.

Tuoreen strategian tavoitteena on paitsi lakkauttaa ghetot myös linkittää maahanmuuttajataustaiset tanskalaiseen yhteiskuntaan.

- Ei voida hyväksyä, että ghettoasukkaiden ainoa kontakti tanskalaiseen yhteiskuntaan on kuukausittain postiluukusta tipahtava tukishekki, työllisyysministeri Inger Stöjberg sanoo.

Ehdotus koskee 29:ää asuinaluetta, joissa asuu kaikkiaan 70 000 ihmistä.

Päivähoitopakko saa kannatusta

Yksi uudistuksen alle joutuvista ongelmalähiöistä on Odensessa sijaitseva Vollsmose, jota pidetään Tanskan suurimpana ghettona. Vollsmose on tyypillinen esimerkki hallituksen silmätikuksi joutuneista alueista: koulutusta on harvalla, mutta rikollisuus ja työttömyys ovat yleisiä.

Ongelmien kitkeminen ei käy kädenkäänteessä ja oppositio onkin kritisoinut hallituksen ehdotusta tehottomaksi. Vollsmoselaiset ovat kuitenkin varovaisen optimisia joidenkin ehdotusten suhteen.

- Mielestäni on hyvä, että lasten on pakko mennä päiväkotiin, jotta he eivät ajaudu tekemään rikoksia niin kuin minulle kävi, pakistanilaissyntyinen Hayrettin sanoo.

Hayrettinin isoveli Ali Salim on samaa mieltä.

- Lasten on tärkeä oppia tanskaa, varsinkin jos heillä on etninen tausta. Nelivuotias tyttäreni on erittäin ulospäinsuuntautunut, koska hän on päiväkodissa. Hän on myös oppinut siellä hyvää tanskaa, Ali Salim sanoo.

Viranomaiset yrittävät avata keskusteluyhteyttä myös ghettojen nuorison kanssa.

- Ongelma ei ratkea yksin poliisin, sosiaalityön tai integraation avulla. Yhteistyötä on tehtävä kaikkien osa-alueiden välillä, sosiaaliministeri Benedikte Kiär toteaa.

(MTV3 - STT - TT - Ritzau)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.