Mainos

Tutkija: Ukrainan sodassa kaatuneet venäläissotilaat ovat vaikea pala Venäjällä

Itä-Ukrainasta on kovaa vauhtia tulossa hylkiö Venäjän ja Ukrainan rajalle, uskoo tutkija Hanna Smith Aleksanteri-instituutista.

Smithin mukaan vastuun ottaminen Itä-Ukrainasta olisi epämiellyttävä taloudellinen ja poliittinen painolasti sekä Venäjälle että Ukrainalle.  

Ulkoministerit Erkki Tuomioja (sd.) ja Sergei Lavrov tapasivat maanantaina Moskovassa ja keskustelivat Ukrainan kriisistä. Keskustelussa Venäjä vakuutteli haluaan rauhan palauttamiseen ja vetosi siihen, että kaikki osapuolet noudattaisivat sopimustaan.  

–Venäläisten sotilaiden kuoleminen Ukrainassa on alkanut vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen Venäjällä. Ukrainasta on tullut Venäjällä sota, josta ei puhuta. Venäjä tarvitsee pysähdystaukoa, Smith tulkitsee.  

Myös Tuomioja uskoi tapaamisen jälkeen, että Venäjä tahtoo pysäyttää konfliktin laajenemisen. Konfliktin laajeneminenkaan ei ole hänen mielestään silti poissuljettu, jos kriisin ratkaisuyritykset eivät etene nykyistä paremmin.

Lavrov kertoi tiedotustilaisuudessa, että Venäjä haluaisi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin, YK:n tai Euroopan neuvoston tekevän puolueettoman selvityksen Ukrainan tapahtumista.  

"EU kiinnostaa yhä"

Smithin mukaan Ukrainassa kytee ajatus siitä, että Itä-Ukrainasta voitaisiin luopua. Näin Länsi-Ukraina toivoo pääsevänsä aidosti lähentymään EU:ta.  

Smithin mukaan Venäjän aikeet kriisin viilentämisessä eivät takaa tilanteen lopullista ratkaisua. Hänen mukaansa Venäjä haluaa viilentää tilannetta nyt ja tarpeen tullen kuumentaa kriisiä omien tarpeidensa mukaan. Näin Venäjä pystyy pitämään Ukrainaa otteessa pienemmällä taloudellisella ja poliittisella painolastilla.  

– Esimerkiksi ensimmäisen Tshetshenian sodan jälkeen Venäjä antoi kolmen vuoden erityisstatuksella itsenäisyyden. Sitten Moskovan puolelta häirittiin kaikella tavalla, ettei vakaata valtiota päässyt syntymään. Lopullisten päätösten aikaan alkoi toinen Tshetshenian sota.  

Suuri merkitys on Smithin mukaan sillä, minkälainen valtatasapaino syntyy Ukrainan parlamenttivaaleissa.   

-Vasta vaalien jälkeen alkaa keriytyä auki, kuka Ukrainassa todella haluaa mitäkin.  

"Taloustilanne tuntuu jo"

Venäläisten on arveltu pyrkivän esittämään Suomen hyvänä naapurina nykyisessä kireässä kansainvälisessä tilanteessa. Tuomiojan mukaan Suomen todellinen asemoituminen on tiedossa varsin hyvin.  

-Emme voi kontrolloida, millä tavalla he asian esittävät. Mutta meille, meikäläiselle yleisölle ja meidän EU-kumppaneillemme asiat ovat ihan riittävän selviä.  

Smith uskoo, että Venäjä haluaa lähentyä länttä uhoavasta käyttäytymisestään huolimatta. Tämä näkyi hänen mukaansa myös Lavrovin puheenvuoroissa.  

-Venäjä koettaa avata keskusteluyhteyttä länteen kaikesta huolimatta. Eurooppa on viitekehys, jossa Venäjä haluaa toimia.  
 

Venäjä on esittänyt omaa autoritaarisempaa malliaan vaihtoehdoksi läntiselle demokratialle. Smithin mukaan hyvät välit Eurooppaan toisivat Venäjän näkökulmasta kansainvälistä oikeutusta Venäjän toimille.  

Osin Venäjä on myös pakotettu lähentymään länttä kehnossa taloustilanteessa, jota öljyn matala hinta pahentaa. Merkittävä osa Venäjän federaation budjetista perustuu öljystä saataviin tuloihin.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.