Mainos

USA ja Kreikka syytävät eniten rahaa puolustukseen – Suuret talousmahdit jäävät selvästi alle Nato-sitoumustensa

Nato on painostanut jäsenmaitaan lisäämään puolustusbudjettejaan jo vuosien ajan. Kokonaisuutta tarkasteltaessa koko sotilasliiton puolustusmenot kasvoivat viime vuonna ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen. Suurin osa Nato-maista ei kuitenkaan osallistu sotilasliiton puolustusmenoihin suositusten mukaisesti, kertoo uutistoimisto CNN.

Useat Naton eurooppalaisista jäsenmaista, mukaan lukien talousmahdit kuten Ranska ja Saksa, kuluttavat vähemmän maanpuolustukseen kuin Naton ohjeistuksissa suositellaan.

Heinäkuussa julkaistut tiedot maiden puolustusbudjeteista näyttävät, että Yhdysvallat syytää rahaa puolustukseen enemmän kuin mikään muu valtio maailmassa.

Naton tilastojen mukaan Yhdysvallat käytti viime vuonna noin 650 miljardia puolustukseen. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin loput 27 jäsenmaata käyttivät puolustukseen yhteensä.

Nato nojaa USA:n puolustusbudjettiin

Yhdysvaltain sotavoimien menot ovat ylittäneet muiden liittomaiden osuudet jatkuvasti sen jälkeen, kun Nato perustettiin vuonna 1949.

Ero Yhdysvaltojen ja muiden jäsenmaiden välillä kasvoi kuitenkin valtaisaksi sen jälkeen, kun maa lisäsi puolustusmenojaan syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen vuonna 2001.

Natossa onkin myönnetty, että sotilasliitto nojaa liikaa Yhdysvaltojen kykyyn tarjota liitolle resursseja muun muassa tiedusteluun, valvontaan ja ohjuspuolustukseen.

Viime vuonna Yhdysvaltojen puolustusbudjetin osuus maan bruttokansantuotteesta oli 3,61 prosenttia. Toiseksi eniten puolustukseen lohkaisivat kreikkalaiset 2,38 prosenttiosuudella maan bruttokansantuotteesta.

Yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidenttiehdokas Hillary Clinton on toivonut, että muut Nato-maat käyttäisivät enemmän rahaa maanpuolustukseen.

Clintonin vastaehdokas republikaanisesta puolueesta, Donald Trump on mennyt pidemmälle toteamalla, että Yhdysvaltojen tulisi pohtia osallisuuttaan sotilasliittoon uudemman kerran, sillä liitto on ”vanhanaikainen”, eivätkä muut jäsenmaista osuuttaan.

Suositukset alittavien jäsenten joukossa talousmahteja

Nato perustuu ajatukseen yhteisestä puolustuksesta: hyökkäystä yhtä tai useampaa jäsenmaata vastaan pidetään hyökkäyksenä kaikkia kohtaan. Tähän mennessä periaate on konkretisoitunut vain kerran, vastauksena 11. syyskuuta 2001 Yhdysvalloissa tapahtuneisiin terrori-iskuihin.

Jotta periaate kantaisi, kaikkien jäsenmaiden odotetaan osallistuvan yhteisen puolustuksen ylläpitoon. Naton viralliset ohjeet linjaavat, että jäsenmaiden tulisi käyttää puolustukseen ainakin kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan.

28 jäsenmaasta vain viisi – Yhdysvallat, Kreikka, Puola, Viro, ja Iso-Britannia – täyttävät vaatimuksen.

Loput laahaavat jäljessä. Saksan puolustusmenot olivat viime vuonna 1,19 prosenttia maan BKT:sta. Ranska pulitti 1,78 prosenttia.

Islanti, jolla ei ole omaa armeijaa, käytti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n mukaan vain 0,1 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen viime vuonna.

Myös Kanada, Slovenia, Belgia, Espanja ja Luxemburg käyttivät puolustukseen vähemmän kuin prosentin bruttokansantuotteestaan.

Kaikki rajapyykin alle jääneet maat sitoutuivat vuonna 2014 nostamaan puolustusmenojaan päästäkseen Naton tavoitteeseen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.