Mainos

Venäjä: Sukellusveneturman syy mahdollisesti törmäys

Venäjän laivaston komentajan, amiraali Vladimir Kurojedovin mukaan Barentsinmeren pohjassa makaava sukellusvene on vaurioitunut pahoin "vakavassa" törmäyksessä.

Kurodejov ei yksilöinyt, miten tai mihin sukellusvene on törmännyt. Uutistoimisto Itar-Tassin tiedon mukaan mahdollisuudet pelastaa Barentsinmerellä uponneen ydinsukellusveneen miehistö ovat huonot.

Jotkut miehistön jäsenistä ovat ehkä jo kuolleet, kertoi puolestaan Interfax-uutistoimisto illalla. Interfaxin

Kursk- sukellusvene makaa pohjassa.

saamien tietojen mukaan jotkut miehistön jäsenet ovat saattaneet saada surmansa onnettomuudessa, jonka jälkeen alus jouduttiin ohjaamaan pohjaan. Uutistoimisto perusti tietonsa nimettömään Venäjän laivastosta saamaansa lausuntoon.

Amiraali Kurojedovin mukaan mahdollisuudet päästä pohjaan vajonneen sukellusveneen luokse "eivät ole hyvät".

Kurojedovin ilmoitus törmäyksestä tuli yllätyksenä, sillä ennen sitä Venäjän viranomaiset olivat ilmoittaneet pelastusoperaation sujuvan hyvin. Jos sukellusveneen runko on vaurioitunut pahoin, siitä saattaa päästä vuotamaan radioaktiivista säteilyä. Norjan ulkoministeriön tiedottajan Karsten Klepsvikin mukaan alueella ei ole kuitenkaan havaittu säteilytason nousua.

Suomi ei vaarassa

Säteilyturvakeskus rauhoittelee suomalaisia venäläisen uponneen ydinsukellusveneen vaaroista. Säteilyturvakeskuksen mukaan sukellusveneestä ei tule säteilyä Suomeen pahimmassakaan tapauksessa. Jos sukellusvenettä ei saada ylös Barentsinmeren pohjasta, sen rakenteet pitävät radioaktiiviset aineet sisässään kymmeniä vuosia.
Pohjassa makaavan sukellusveneen ydinreaktori on suljettu, mutta vika ei ole reaktorissa, ilmoitti laivaston tiedottaja Moskovassa. Aluksessa ei ole laivaston mukaan ydinaseita. Paikalle on lähetetty useita laivaston aluksia. Yhteydet vian saaneeseen sukellusveneeseen toimivat.

Alukseen on alkanut venäläislähteiden mukaan tihkua vettä. Veden tulo rungon sisään saattaa aiheuttaa sähkökatkokosen ja pahimmillaan hapen loppumisen aluksesta.

Ei säteilyä

Alueella ei ole havaittu radioaktiivisen säteilyn lisääntyneen, kertoi armeijan tiedottaja. Teknisestä viasta tai sen syystä ei tiedottaja halunnut sanoa mitään.

Vioittunut Kursk-sukellusvene osallistui laivaston harjoituksiin Pohjoisella jäämerellä. Kursk on varsin uusi.

Edellisen kerran venäläinen ydinsukellusvene joutui pahaan onnettomuuteen huhtikuussa 1989, jolloin Komsomolets-sukellusvene upposi Pohjois-Norjan rannikon edustalla. Aluksessa oli ennen uppoamista syttynyt tulipalo. Kaikkiaan 42 aluksen 69-henkisestä miehistöstä sai surmansa.

Norja on kutsunut koolle hätäkokouksen heti saatuaan tiedon Barentsinmeren pohjassa makaavasta

Ohjus ammutaan sukellusveneestä.

venäläisestä ydinsukellusveneestä. Ydinonnettomuuksien kriisilautakunnan on määrä kokoontua maanantai-iltapäivänä ja käydä läpi olemassaolevat tiedot onnettomuudesta.

Uponneen aluksen paino on 13 900 tonnia ja pituus 154 metriä. Voimanlähteenä se käyttää kahta ydinreaktoria. Aluksen nopeus on 28 solmua sukelluksissa, 15 solmua pinnalla. Sukellussyvyys 300 metriä, Miehistö: 107, joista 48 upseereita

Aseistuksena aluksessa on enimmillään 24 SS-N19 ohjusta, joissa tavanomainen taistelukärki tai ydinkärki. Lisäksi torpedoja tai sukellusveneiden torjuntaan tarkoitettuja ohjuksia tavanomaisilla tai ydinkärjillä.

Miehistö voidaan pelastaa

Pohjaan vajonneen venäläisen ydinsukellusveneen miehistön pelastaminen on mahdollista pelastussukellusveneellä, mikäli alus ei pääse pintaan omin voimin, sanoo kommodori Juha Rannikko merivoimien esikunnasta. Käytännössä miehistön pelastaminen sujuu niin, että pelastussukellusvene telakoituu kiinni varsinaisessa sukellusveneessä olevaan pelastautumisluukkuun, ja miehistö siirtyy pois aluksesta.

-Venäläisillä on pohjoisen laivastossa pelastusaluksia, koska sukellusveneetkin siellä toimivat. Niitä on sieltä saatavissa apuun. Varavoimalähteiden uskoisin olevan sellaisia, että useampia vuorokausia siellä kyllä pystyy olemaan, Rannikko arvioi.

Kestää jopa 600 metrin syvyyden

Ydinreaktorin sulkeminen ei välttämättä merkitse esimerkiksi hengitysilman pikaista loppumista, sillä sukellusveneissä on tätä varten varavoimajärjestelmä.
-Varavoima otetaan yleensä akuista, mutta meidänkään lähteistämme ei näy, miten paljon ja kuinka pitkäksi aikaa sitä riittää, Rannikko jatkaa.

Kursk-tyypin pitäisi kestää yli 600 metrin syvyyden.

Sadan metrin syvyys ei sinänsä ole Kursk-tyyppiselle sukellusveneelle mikään ongelma. Rannikon arvioiden mukaan kyseisen sukellusvenetyypin painerunko kestää jopa yli 600 metrin syvyydessä vallitsevan paineen. Omin voiminkin sukellusvene saattaa vielä pohjasta päästä.

-Painolastitankkien tyhjentäminenkin kuluttaa kuitenkin energiaa, joten kovin montaa yritystä ei voi tehdä. Siksi he mieluummin ehkä odottavat pelastusalusta, Rannikko arvioi.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen vuonna 1992 tekemän tutkimuksen mukaan Neuvostoliiton ydinsukellusvenelaivastolle sattui vuosina 1956-91 ainakin 121 onnettomuutta tai epätavallista tapahtumaa. Järjestön mukaan ainakin kymmenestä tapauksessa ydinreaktori vaurioitui pahoin.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.