Mainos

Venäjä yrittää kiilata euromaiden väliin Kreikan avulla

Vain hetki vaalivoittonsa jälkeen Kreikan Aleksis Tsipras sai Venäjän Kreikan suurlähettiläältä tärkeän paperin: itse Vladimir Putinin allekirjoittaman onnittelukirjeen. Kirjeen tarkkaa sisältöä ei ole julkaistu, mutta Euroopalle suunnattu viesti oli selvä: Kreikalla on ystävä idässä.

Kirje ei jäänyt Venäjän valtiojohdon ainoaksi eleeksi. Vain muutamia päiviä Syrizan vaalivoiton jälkeen Venäjän valtiovarainministeri Anton Siluanov totesi amerikkalaisen televisiokanava CNBC:n haastattelussa, että Venäjä voisi harkita raha-apua Kreikalle.

Siluanovin lausunto lisäsi jo ennestään hermostuneiden länsiekonomistien ahdinkoa. Samalla se haalensi valtionjohtajien toiveita yhtenäisestä EU-rintamasta: idän lepsut rahahanat voivat koitua uusien pakotteiden kohtaloksi.

Jos Venäjä ryhtyisi avustamaan Kreikkaa, kyseessä ei olisi ensimmäinen kerta, kun maa syytää raha-apua vastineeksi poliittisesta vaikutusvallasta. Eikä ensimmäinen kerta, kun Venäjä auttaa Kreikkaa.

Venäjän vuosi 2016

Venäjä on historiansa aikana pelastanut Kreikan jo kahdesti, ainakin omasta mielestään.

Ensimmäisellä kerralla Venäjä auttoi kreikkalaiskapinallisia voittamaan osmanit ja itsenäistymään 1830-luvulla. Toisella kerralla Neuvostoliitto voitti natsit, jotka miehittivät myös Kreikkaa.

Jos Tsipras kutsutaan Moskovaan juhlistamaan toisen maailmansodan päättymisen 70-vuotispäiviä Moskovaan, hän tuskin empii ennen kuin hyväksyy kutsun.

Venäjällä Kreikka nähdään ortodoksisena veljesmaana, jonka etua on historian saatossa varjeltu mielellään. Kulttuuriset suhteet ovat muutoinkin tiiviit: maat ovat muun muassa sopineet, että vuonna 2016 Venäjällä vietetään ”Kreikan vuotta”. Samalla Kreikassa käynnistyy Venäjän vuosi.

Taloudelliset suhteet ovat Venäjän asettamien vastapakotteiden takia takkuilleet. Vientikieltojen ohella South Stream –putki on hiertänyt Kreikassa, sillä putken eteläisen haaran oli määrä kulkea maan läpi. Venäjä lopetti projektin mielenosoituksena EU:ta vastaan joulukuussa.

Haussa liittolaisia Välimereltä

Kaikesta huolimatta Venäjän talousapu Kreikalle on, jos ei epätodennäköinen, niin vielä etäinen skenaario.

Valtiovarainministeri Siluanov puhui talousavusta kysyttäessä eikä itse ottanut asiaa esille. Valtiovarainministeri painotti, että pyyntöä harkittaisiin tarvittaessa, mutta tällöin talousavusta pitäisi tehdä perinpohjaiset selvitykset.

Avun tarjoaminen on ennemmin samanlainen kädenojennus kohti Kreikkaa kuin Turkille on jo annettu. Kun South Streamin rakennustyöt keskeytettiin, Venäjä sopi Turkin kanssa alennuksista kaasun hintaan. Turkin Nato-jäsenyys ei näytä liiemmin haittaavan Venäjän valtionjohtoa.

Kuten ei näköjään Kreikankaan kohdalla.

Ensin autot – mitä seuraavaksi?

Tiiviimpien taloussuhteiden rakentaminen on jo aloitettu. Perjantai-iltana muutama venäläismedia julkaisi uutisen, joka ei ensisilmäyksellä vaikuta kovin merkittävältä: Kreikka harkitsee autojen ostamista venäläiseltä AvtoVazilta. Sopimuksen kätilönä toimii Venäjän Kreikan suurlähetystö.

Käytännössä kauppa tarkoittaa toteutuessaan sitä, että Kreikassa saatetaan ajaa kohta saksalaisautojen sijaan ladoilla. Toistaiseksi Ladoja on myyty Kreikassa harvakseltaan, esimerkiksi vuonna 2013 niitä ei myyty tilastokeskus Elstatin mukaan yhtä ainoaa. Mutta Ladat tuskin jäävät ainoaksi muutokseksi. Jos Kreikka liukuu kohti itää, samanlaisia pieniä uutisia on luvassa jatkossakin.

Ehkä Venäjä ostaa piakkoin fetansa jälleen Kreikasta.


 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.