Mainos

WWF: Pietarin öljysataman ympäristövaikutukset arvioitava

Maailman luonnon säätiö WWF on pyytänyt EU:n ympäristöministereiltä apua, jotta Suomenlahden pohjukkaan Koivistoon (Primorsk) rakennettavan öljysataman ympäristövaikutukset arvioitaisiin kansainvälisesti.

Hassi


Asiassa on käännytty myös Suomen ympäristöministerin Satu Hassin (kuvassa)puoleen. WWF:n vetoomus otettaneen esille ainakin epävirallisesti EU:n ympäristöministerien huomenna alkavassa kaksipäiväisessä kokouksessa Luxemburgissa.

WWF:n tietojen mukaan Koiviston sataman kautta suunnitellaan vietäväksi vuosittain noin 12 miljoonaa tonnia öljyä. Öljyturman riskiä kasvattaa moni tekijä. Näistä Venäjän taloudellinen tilanne, ympäristöhallinnon lakkauttaminen ja puutteet nykyteknologiassa eivät ole vähäisimpiä.

Hassi toivoo toimia

Ministeri Satu Hassin mukaan pohjoismaiset ympäristöministerit ovat jo aiemmin lähettäneet Venäjän presidentille Vladimir Putinille kirjeen Venäjän ympäristöhallinnon tilanteesta.

Toukokuun lopulla Helsingissä kokoontuneet ministerit olivat huolissaan Putinin päätöksestä lakkauttaa Venäjän ympäristönsuojelukomitea ja sen aluehallinto.

Hassi toivoo, että Luxemburgissa kokoontuvat EU:n ympäristöministerit lähettäisivät samaan tapaan Koiviston satamahankkeen kansainvälistä ympäristöarviointia koskevan vetoomuksen. Tämä tulisi kuitenkin tehdä nimenomaan ministereinä, ei EU:n ympäristöneuvostona.

Koskee Suomeakin

Koiviston öljykuljetukset aiheuttavat uhkaa myös Suomen herkälle luonnolle ja uhanalaisille lajeille - vesilinnuille ja hylkeille, mutta myös muu vesiekosysteemi saattaa vaarantua. Esimerkiksi Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on aivan rajan tuntumassa.

-Öljyturmassa öljyä voisi päätyä Suomen rannikolle noin kahden vuorokauden kuluessa tuulista riippuen, sanoo WWF ja viittaa venäläisprofessori Ovsienkon arvioihin.

Venäjä on ratifioinut kansainvälisen kosteikkojen suojelun Ramsar-sopimuksen vuodelta 1971. Itäisellä Suomenlahdella Venäjän puolella on kaksi Ramsar-aluetta: Koiviston saaret ja Kurgolovnan niemimaa Vironlahden eteläpuolella.

Tärkeitä saaria

Venäjän puoleisella Suomenlahdella sijaitsevat monet arktisen muuton kannalta tärkeät lintujen levähdyspaikat kuten Seiskarin ja Tuppuran saaret.

Suomenlahden suurin merimetsojen yhdyskunta on Suomen aluevesiin rajoittuvilla lukuisilla pikkusaarilla, joista venäläiset ovat suunnitelleet Itäisen Suomenlahden luonnonsuojelualuetta jo usean vuoden ajan. Uhanalaisen Itämeren norpan suurimmat populaatiot Suomenlahdella ovat Koiviston saarten edustan vesillä, jossa ne poikivat kevätjäälle.

Harmaahylkeen eli hallin suurimmat populaatiot Venäjän puolella ovat Kurgolovan niemimaalla, Suomen puolella Porvoon itäpuolisilla vesillä Pellingin ulkosaaristossa.

Tietoja pihdataan

Venäjällä on tehty pieni kansallinen ympäristövaikutusten arviointi Koiviston öljysatamahankkeesta. Sitä ei ole kuitenkaan pyynnöistä huolimatta saatu Suomen viranomaisille tai WWF:lle.

Suojelujohtaja Jari Luukkonen Suomen WWF:stä uskoo, että kansainvälinen ympäristövaikutusten arviointi osoittaisi Koiviston mahdottomaksi paikaksi rakentaa öljysatama.

Arvio esittäisi kuitenkin myös vaihtoehtoja: mm. öljysatamaa muualle Suomenlahden pohjukkaan, Kaliningradin ja Latvian öljysatamien käytön tehostamista tai öljyputken vetämistä Porvoon jalostamoon.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.